perjantai 25. lokakuuta 2013

Mini prints ja tutorial nappihalkioon

Niin se aika hujahtikin ja toisen Mini printsin ehdin ommella vasta viime viikon lopulla. Tällainen siitä tuli.

Kankaat: puuvillat (Ottobre)
Kaava: Mini Prints (Ob 4/13)
Muutokset: Pituus 104, leveys 98. Taskunpaikat tällä kertaa summissa - ei hyvä!
Mitäs tykkäät: Näiden ompelu on koukuttavaa!!!

Sitten nappihalkion tekoon. Etukappaleeseen leikataan kaavan mukaan 11cm pitkä halkio ja sen pohjalle vinosti leikkaukset. Se leikkaus näkyy yhdessä myöhemmässä kuvassa, jos epäilyttää. Ompele nappisilmut. Tässä versiossa tein ne ohjeen mukaan saumurin rullapäärmeellä, edellisessä taittelin kankaan nelinkerroin. Asettele nappisilmut paikoilleen nurjalle ja aputikkaa ne paikoilleen.

Ohjeen mukaan ylin nappisilmu pitäisi tulla vissiin ylemmäs, mutta jätin itse kanttauksen verran tilaa ylös.

Seuraavassa kuvassa ylemmässä näkyy halkion pohjan leikkaus.


Alemmassa vähän tärähtäneessä kuvassa alan asetella halkiokaitaletta paikalleen. Kaitale on silitetty pitkittäin puoliksi. Kaitaleen oikea puoli laitetaan etukappaleen nurjalle. Aloitin neuloituksen asettamalla kaitaleen keskikohdan halkion pohjalle. Sen jälkeen laitoin kaitaleen päät kiinni halkion yläreunoihin ja sitten nupitin välit tasaisesti.

Vasemmassa yläkulmassa on nupitettu kaitale paikoilleen. Oikeassa yläkulmassa on aloitettu ompelu ja kannattaa ommella etukappaleen oikealta puolelta. Ompelusta en saanut kunnolla kuvia, kun kriittisissä vaiheissa en saanut paininjalkaa pois edestä. Ompelin halkion reunan aina halkion pohjalla olevaan ensimmäiseen leikkaukseen saakka, lähelle leikkauskohtaa. Sitten käänsin työtä vähän ommellakseni halkion pohjan eli taas sinne toisen vinoleikkauksen kohdalle. Sitten taas vähän käännetään ja ommellaan halkion toinen reuna. Halkion pohjalla kannattaa suoristella ruttuja jne., siihen helposti tulee vekkejä.

Edellisen kuvan alin kuva näyttää sen, miltä tilanne näyttää tässä vaiheessa. Kuten näkee, halkioleikkausten ansiosta halkio käytännössä menee ihan suoraankin. Sen takia pohjan kulmissa ei tarvitse 90 astetta kääntää, vähempi riittää.


Siiten käännetään kaitale oikealle puolelle ja käännetään reuna sisälle. Silitys keskikohdasta auttaa tässä vaiheessa. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy, mitä sisäpuolelle jää. Tärkeä on saada sitten se ommel piiloon, jolla kaitale kiinnitettiin nurjalle puolen. Sitten vain ommellaan!


Ompelun jälkeen halkion pohja asetellaan noin, että alas muotostuu kolmion kärki. Siitä sitten tikataan kolmio paikalleen. Aika valmis alkaa olla!

Lopuksi nappisilmut tikataan oikeaan asentoon. Ohjeen mukaan pitäisi tikata läheltä halkion keskiviivaa, mutta isojen nappien vuoksi tikkasin vähän kauempaa. Ohjeen mukaisella tikkauksella tulisi kyllä parempi. Mutta nyt halkio on valmis, tadaats!


Minusta tämä tunika on kaunein vyö taakse sidottuna. Ja on kelvannut myös neidille! Tällainen olisi itsellekin kiva!


sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Mini Prints kokeilussa

Liian harvoin tulee tartuttua puuvillakankaisiin. Jotenkin pelkkä ajatus jo tuntuu kamalan työläälle. Ja aina käy samoin: homma osoittautuukin kamalan mukavaksi, jotenkin rauhoittavaa ja jopa meditatiivista tekemistä. Silittämistä, huolittelua, suoraa ommelta, tarkkuutta jne. Ja aika kuluu kuin siivillä!

Olemme anoppilassa ja otin mukaani kesän Ottobreen puuvillahuoneen anteja eli Mini prints -tunikaan (Ob 4/13) ostettuja kankaita. Kun käytettävissä on vaan ompelukone, niin puuvillaompelukset tuntuvat luontevimmilta.

Kankaat: Puuvillat (Ottobre), pitsi (Ippala )
Kaava: Mini prints (Ob 4/13)
Muutokset: Tein koon 98 leveydellä ja 104 pituudella. Helmaan lisäsin vielä pari senttiä.
Mitäs tykkäät: Kyllä tästä kiva tuli! Pitsi on vähän niin ja näin, mutta mies halusi sen tähän :D


Tunikassa on vajaamittaiset hihat, joten pitkähihainen aluspaita pitää olla ja kotona niitä onkin. Kankaat on kauniita ja printtihän tässä on juuri sama kuin lehden mallikappaleessa. Piikalle sopii mielestäni turkoosi aivan erityisen hyvin.


Tunikassa on kivasti yksityiskohtia. Pääntiehalkiokin onnistui heti, vaikka tuntui, etten ymmärtänyt ohjetta. Voisinkin seuraavaa ommellessa ottaa kuvia ohjeeksi. Tänään ompelen toisen samanmoisen. Anopin rautarouva, Pfaff Hobbylock, oli ihana tuttavuus!

torstai 17. lokakuuta 2013

Mansikkapaikkani

Minun mansikkapaikkani on yläkerran ompelutilani. Viime aikoina on ollut perheen harrastussaralla niin paljon kaikkea, että kiirettä on pitänyt ja siten stressiä. Mutta piikan kerho, junnu vaunu-unilla ja pieni hetki äidille hiljaisessa talossa, ah!

Metsolan mansikkapaikka-velourista syntyi resorihihainen hupparimekko omalle tytölleni. Ensikommentti saajaltaan oli, miksi tässä on pitkät hihat. Niin, hänhän ei pitkähihaisista hirveästi välitä ja onkin kotona kesät talvet hihattomissa.

Kangas: velour (Lasten Metsola), resori (Hannan kangas)
Kaava: oma muokkaus ranglanhihaisesta paidasta
Mitäs tykkäät: Tykkään kyllä itse kovasti! Noista hihoista tuli just hyvät!

Kuten kuvasta näkyy, huppu on vähän reilu. Tykkään noista hihoista, vaikka varmaan yksinkertainen resori taitteella olisi ollut parempi. Pitäisi itsellekin koittaa tehdö tällaisin hihoin paita/tunika.

Kanttasin pitkästä aikaa kokeilumielessä ja laiskuuttani 4,5mm leveällä neulalla. Kääntäjän käytön alkuvaiheissa en saanut säätöjä leveällä neulalla kohdilleen. Nyt vaan vaihdoin neulan ja aloin ommella ja kah! Älyttömän siistiä! Jee!


lauantai 12. lokakuuta 2013

Kasvavat kuin kesäheinä

Kuvittelin tekeväni piikalle mekkoa ja tuloksena oli tunika. Ihmekös tuo, sillä seinällä olevan mitan mukaan neiti on kasvanut vuodessa 8,5cm! Ihmekään, että viime vuonna ommellut mekot alkavat olla pyllyn alle yltäviä.


Kangas: trikoo (Majapuu), resori (Lasten Metsola)
Kaava: Lil' Darling (Ob 4/13)
Muutokset: Helmaa pidennetty ja levennetty, hihoihin kangas ei riittänyt, joten jatkettu resorilla
Mitäs tykkäät: No ihan kiva, mutta hihat jäivät lyhyiksi, joten täytyy irrottaa hihansuiden resorit ja vaihtaa. Joku tuossa mallissa tökkii, mikä?!?



Siinäpä rakkaat riitapukarit! Summissa ostettu lappapuuron punainen resori oli just eikä melkein oikean värinen tähän! Tämä digipainettu trikoo on tosi hyvälaatuisen oloista. Tuo Junnun haalari on pysynyt pesuissa hyvänä.

perjantai 11. lokakuuta 2013

Tylsyyden maksimointia

Mikä onkaan tylsempää kuin verhojen ompelu? No verhojen korjausompelu tietysti... Muuton myötä kaikki olohuoneen verhot jäivät lyhyiksi. Yhdet muunsin kapoiksi, yhdet uudet ostin, mutta yhdet ihanuudet piti pidentää. Vuosi siinä menikin, ei vaan kiinnostanut tarpeeksi :) Marimekon Kissanminttua (ihanaa!!!) jatkoin pinkillä kankaalla alhaalta. Tuli kivan näköiset, aivan kuin olisi tarkoitettu noin alunperinkin.



Kun napsin olohuoneessa kuvia, otin otoksen myös hääkuvastamme, kun sen pitkästä aikaa laitoin näkyville. Kehyksen tukijalka on poikki (kiitos kissat!), niin kuva makasi laatikossa jonkun aikaa. Nyt se pysyy pystyssä Ikean tauluhyllyn ansiosta. Pukuni on ompelijan ompelema.


Samalla leikkasin lapsuuden aikaisista verhoista kapan lasten nukkumahuoneeseen. Tätä kangasta meillä oli vuonna -85 uunituoreessa kodissamme tyttöjen huoneessa.


Ja jo aiemmin ripustin lasten leikkihuoneeseen/ vierashuoneeseen rakkaan kankaan seinälle. Olen saanut sen vauvana mummoltani, joka katselee meitä pilvenreunalta, on katsellut jo 15 vuotta <3 Pelkäsin kankaan olevan meille liian retro, mutta ihan hienosti käy!


Sytytin tänään syksyn ensimmäiset kynttilät. Kissojen vuoksi meillä voi polttaa kynttilöitä vain takan päällä, harmi sinäänsä!


keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Tutorial: vaarinhaalari, osa II

Tänään esikoisella oli kerho ja Junnu nukkui päikkärit, joten minulla oli vähän ompeluaikaa päivällä, jee! Tässäpä nyt kuvaohjeet haalarin tekoon. Ensimmäisessä osassa on siis leikkuuohjeet, jos et sitä vielä huomannut lukea!

Ensin ompelin ranglansaumat. Sitten virittelin kääntäjän paikalleen ompelukoneeseen ja kanttasin kerralla nepparilistan ja pääntien eli alla olevasta kuvasta lähdin vasemmasta ylänurkasta pääntien kautta oikeaan ylänurkkaan.


Sitten kanttasin taskun suut. Ne voisi ommella myös toisin, eli tasku ja etukappaleen alaosa oikeat puolet vastakkain, taskun suut saumurilla kiinni ja kääntö. Minä asettelin taskukappaleen ja etukappaleen alaosan nurjat puoket vastakkain ja kanttasin taskun suut.


Olen virittänyt kääntäjän kolminkerroin kääntäväksi ja sitä varten tarvitsin n. 3cm leveää resorikaitaletta. Leikkaan resoria spiraalina seuraavan kuvan tapaan aloittaen:


Eli tästä nyt sitten resorin palaa käännellen saa leikattua sopivan levyistä kaitaletta spiraalina. Paikoitellen tuli ilmeisesti vähän kapeaa ja se (tai joku muu, kuka näistä tietää), aiheutti kantatessa ongelmia.


Kantin reuna ei meinannut millään pysyä tuossa ylemmässä kourussa sen takia piti vähän purkuhommiakin tehdä. Eipä ole tätäkään ongelmaa ennen tullut vastaan! Näiden kanttausten jälkeen ompelukoneen periaatteessa voisi jo laittaa kiinni. Itse tosin ompelin sillä vielä resorien sivut, kun saumurissa oli valkeat langat.

Seuraavaksi ompelin etukappaleen ylä- ja alaosan toisiinsa oikeat puolet vastakkain. Neppilistan kohdalla pitää olla huolellinen, ettei kantit lipsahda sivuun toisistaan.


Sitten muistin haarakiilan! Se oli vielä ompelematta. Ompelin sen takakappaleeseen. Tässä kannattaa neulata huolella!


Seuraavaksi asettelin etu- ja takakappaleen oikeat puolet vastakkain ja huolehdin taskun oikeaan asentoon. Oli sivusaumojen vuoro.


Taskujen ja saumamerkin kohdalla kannattaa vähän neulaa käyttää, niin ei tule kenotuksia. Sitten ompelin haarasauman. Siinäkin kannattaa haarakiila neulata ihan kunnolla. Alkaa näyttää jo hyvälle!


Resoreille piirrän tuskin koskaan kaavoja. Yleensä asettelen hihan tai lahkeen suun alapuolelle resorin reunan ja silmämääräisesti arvioin sopivan leveyden. Pituuteen saatan käyttää mittoja, mutta yleensä leikkaan nekin mutulla. Tykkään pitkistä resoreista!


Tässä kuvassa arvioin sopivaa resorin leveyttä. Resorit ommellaan ympyräksi ompelukoneella tai saumurilla ja kiinnitetään ne normaalisti paikoilleen. Resorin puolivälien merkkaaminen riittää.


Tadaa, enää nepparit uupuu! Katso ylimmän nepparin paikka, mittaa neppilistan pituus ja jaa se kolmella. Lisää kaksi nepparin paikkaa.


Sittenpä puuttuu enää nepit ja ne saa paikoilleen ihanan näppärästi pihdeillä. Valmis haalari näyttää tälle.


Vähän jäin miettimään resorien väriä, mutta olkoon hyvä näin! Piikalle aionkin tehdä mekon tästä kankaasta punaisin resorein. Sovituskuvat jäivät huomiselle.

Toivottavasti ohjeesta oli jollekin iloa :)



Yhteistyössä Verson puoti

Kyllä sitä on kotiäiti aikas täpinöissään, kun saa ehdotuksen pikkuiselta, oman kunnan retroimmalta kangaspuodilta! Kuinka kaikki kävi?

Meillä täällä Pohjois-Pohjanmaalla on vireä virtuaalinen ompeluryhmä, joka toimii Facebookissa. Siellä järjestettiin elokuussa salainen vaatevaihto, johon osallistuin molemmilla lapsilla. Jotenkin naivisti ajattelin, että siinä kait ne kaksi tuntematonta lastakin tulee lahjottua.

Kun sain parini, alkoi vähintäänkin hirvittää. Toinen pari oli 8-vuotias nuori mies, jonka mieltymyksiä olivat pääkallot, maastokuosit ja pari peliä (?), joista en ollut ikinä kuullutkaan. Toinen puolestaan oli Verson Puodin Aek:n neljävuotias poika, jolle äitinsä toivoi skeittihenkistä, coolia, vetoketjullista hupparia. Siis kääks!!! Inhoan vetoketjuja melkein ylikaiken ja molempien parien ajatukset olivat vähintäänkin haastavat toisen koosta puhumattakaan!

Ensiksi mainitulle isommallepojalle ompelin mustan tavallisen hupparin turkoosilla aplikoinnilla, taskuilla ja tehosteilla. Siitä unohdin ottaa kuvan :(

Pienemmälle pojalle alkoi päässä muotoa suht yksinkertainen hupparitakki, johon suunnittelin jujulliset taskut, teret ranglansaumoihin ilmettä antamaan. En muista, mistä ajatus taskuihin tuli. Kenties yhdestä Piikalle tekemästäni mekosta, jossa oli keskellä mahaa ympyrän muotoinen tasku. Tämä kokonaisuus väreillä kikkaillen oli skeittihenkisintä, johon pystyin :D Tilasin mielestäni ruskeaa joustocollaria jostain nettikaupasta (en muista enää mistä) tarkoituksena ommella oranssit tehosteet. Kun kangas tuli vajaata viikkoa ennen deadlineä, paketin sisältä paljastuikin punainen joustocollege. Ei hitsi ja pari muuta vähän rumempaa kirosanaa pääsi suustani! Punainen! Mikä nyt eteen?!


Siitä se idea tuli! Punainen ja turkoosihan ne yhteen soppii! Uskalsin luottaa siihen, että Verson puodin kankaiden keskellä pelmuava poika tykkää varmasti väreistä ja ilmeisesti näin olikin! Vetoketju, tuo vanha vihtahousu, näytti taas "parastaan" eli hermothan siinä meinasi mennä, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin!


Tällainen suunnittelemastani ja ompelemastani hupparista tuli, se lähti matkaan ja oli saajalleen ja hänen perheelleen sen verran mieluinen, että tämä tullaan näkemään jossain muodossa Verson puodin mallistossa keväällä! Vähän kö vau <3 En olisi ikinä osannut kuvitella mitään tällaista!

Ja mitä meille saapui vaihdossa: Piikalle pyörityshame ja Junnulle paita ja potkarit. Suurkiitokset ihanista vaatteista pareilleni!


tiistai 8. lokakuuta 2013

Tutorial: vaarinhaalari, osa I

Lupailin Villikko-postauksessa tehdä tutorialin kaavan muokkauksesta ja samalla teen ohjeen kengurutaskuiseen haalariin eli samanlaiseen kuin sokerihiirijumppikseni aiemmin. Ristin tämän vaarinhaalariksi, koska tuosta nappilistasta tuli mieleen vaarinpaita. Eli hyvin kaukaa haettua :D

Eli tällainen pitäisi siis tehdä:


Ja ei muuta kuin menoksi!

Piirrä Villikko-haalarista haluamasi koko. Sen koot pitää aika hyvin kutinsa, ehkä ihan hivenen reiluja. Leikkaa etukappaleen ke-kohta pääntieltä pyöreäksi ja leikkaa etukappale sopivasta kohden poikki vaakasuunnassa. Minulla tämä kohta oli n. 10cm kainalosta alaspäin koossa 80. Taittele lahkeiden ja hihojen kaavoja lyhyemmiksi, mikäli haluat samanlaiset pitkät resorit kuten minulla.


Tässä on valmiiksi leikatut palat. Etukappaleen yläosaan on taitteelle lisätty 0,5cm (=nepitysvara) ja taite on leikattu auki. Etukappaleen poikkisaumaan on lisätty saumanvarat ja siksi niiden osien yhteismitta on pitempi kuin takakappaleen. Etukappaleen alaosaan leikkasin taskun suut. Taskun vuori tulee sienikankaasta ja se on leikattu ihan vaan etukappaleen alaosaa kaavana käyttäen. Taskun koko korkeus on 2 x taskupussin lopullinen korkeus. Huomaa, että taskupussin kangas näyttää olevan väärin päin, mutta sen kuuluu olla näin, mikäli käytetty kangas toimii vain yhteen suuntaan!

Seuraava kuva selkiyttää taskun rakennetta:


Eli taskupussi tulee olemaan vaatteen sisällä ylemmän kuvan tapaan. Alemmassa kuvassa näkyy sitten, mitä jää näkyviin, kun etukappaleen alaosa tulee taskupussin päälle.

No niin, kankaat on siis leikelty! Huomenna ajattelin ommella haalarin, joten palataan sitten viimeistään torstaina asiaan ompeluohjeen kanssa :) Tähän tulee todennäköisesti turkoosit resoorit.

lauantai 5. lokakuuta 2013

Onervaa syksyn väreissä

Onervaa tuli Sampsukalle kesällä joustiksena ja nyt syksyllä trikoona. Joustiksesta leikelty takki odottaa ompeluvuoroaan, mutta trikoo pääsi paininjalan alle tänään! Tarkoitukseni oli tehdä ihan peruspaita nappilistalla farkkujen kaveriksi, mutta anemone-huumassani tuli vähän kikkailtua.



  • Kangas: trikoo Sampsukalta
  • Kaava: Anemone Stripes (ob 4/09)
  • Muokkaukset: Tunikamuoto muutettu suoraksi, hihat kavennettu, resori lisätty ja lopuksi helma leikattu edestä lyhyemmäksi. Tere ja vetoketju lisätty tehosteeksi.
  • Mitäs tykkäät: Minä ainakin tykkään!

Olen ihan hulluna tuosta kaarrokkeesta! Sillä saa niin kivasti ilmettä vaatteeseen ja koristeiden suhteen vain taivas on rajana. Kooltaan tämä lienee 104, mutta menee hihat taitettuna satasenttiselle neidille mainiosti. Joku kysyi edellisessä postauksessa, mitä kokoja kaavasta oli, niin 98-128.

Tässä hän keimailee :) Tämän kaveriksi oli tarkoitus tehdä keltaiset farkut, mutta tämä kyllä huutaa aika ankarasti punaisia housuja kaverikseen. Trikoon värit ovat herkulliset ja laatu vaikuttaa hyvälle.

Otin huvikseni kuvan kaavoista ompelun jälkeen. Tässä näkee vähän, miten taittelin tunikasta paidan. Takakappaletta kavensin leikatessa vielä taitteelta 0,5cm, jotta taka- ja etukappaleet olisivat yhtä leveitä. Ja kuten huomaa, kaarroke olisi helppo leikata ihan omasta luottokaavasta. Minulla ei vaan tällä hetkellä satu olemaan tavispuserosta neidille luottokaavaa, kun hänhän ei yleensä paitoja pidä, joten laiskana taittelin tästä sopivaan ostopaitaan verraten. 



Loppuun vielä yksityiskohtaisempi kuva pääntiestä. Tere on resoria ja vetoketju pätkäisty 20cm pitkästä. Onerva huutaa mielestäni pitsiä kaveriksi, edes vetoketjun verran!


perjantai 4. lokakuuta 2013

Villikosta on moneksi

Tasaiseen tahtiin pääsen keskustelussa suosittelemaan Villikko-haalarin kaavaa, joka löytyy Ottobreen numerosta 1/13. Tämä on aika varmasti eniten käyttämäni yksittäinen kaava. Aikaisemmin keväällä pistin jo yhden kuvakollaasin, jossa oli neljä erilaista villikkoa, mutta lisää on tullut tehtyä. Koostin yhden yhdeksän kuvan kuvakollaasin, eivätkä kaikki mahtuneet siihenkään!


Tässäpä joukko kaavamuokkauksiani. Siiri ja Myyry on lähimpänä alkuperäistä kaavaa, siinä on jätetty vain saumanvaroja pois. Kuvasta puuttuu vasta bloggaamani puku Majapuun siileistä sekä seuraava yöppärikaksikko.


  • Kankaat: Leijonat hamsuista, kalat (Selia) ja ihana resori (Sampsukka)
  • Kaava: Villikko (Ob 1/13)
  • Muutokset: Haaranepit pois, lahkeisiin resori ja eteen nepparit. Kaloissa ei ole sivusaumoja.
  • Mitäs tykkäät: Kelpo yöpsyjä, mutta en tykkää siitä, että kääntäjä kiristi resoria edestä liikaa :(

Lisäksi bloggaamatta on jäänyt kesällä kuvakollaasin vasemman alanurkan kesähaalari. Siitä pitää laittaa parempi kuva, kun tuosta pikkukuvasta ei selviä, mimmoisesta haalarista on kyse.


  • Kankaat: Molemmat trikoot (Ottobre)
  • Kaava: Villikko (Ob 1/13)
  • Muutokset: Tässäkään ei ole sivu- eikä muistaakseni takasaumaakaan, nappilista menee vinosti ja hihat ja lahkeet on pätkäisty.
  • Mitäs tykkäät: Ihan kiva, meni lahjaksi.

Villikosta on siis todella moneksi! Suunnitteilla on postaus kaavan muokkauksesta ja ompeluohje Sokerihiiri-jumppiksen tyyliin. Jos jumpsuitin kaava pienissä koissa on etsinnässä , niin se on tämä! Paljon parempi kuin Ottobren 4/12-lehdessä ollut, sinällään kiva jumppiskaava.