Pikkumiehen syntymäpäivä lähestyi ja minun mielessäni oli juhlapuvun ompelu. Idea oli ollut jo jonkin aikaa aika selvä: pieneksi jääneiden vaatteiden laatikostani löytyy kolme pientä Joka poika miss -mallin paitaa. Otin tietysti niistä kauneimman heti työn alle, leikkelin sen ja lopputulos oli...
No joo, eipä mennyt kuten Strömsössä! Otin kaavaksi jonkin trikoohaalarin ja sen avulla summissa leikkelin. Tarkoitus oli hyödyntää paidan valmis kaulus, mutta olisi pitänyt kyllä sitä ajatellen valita tavallisen hihan kaava. Ja kun asiaa tarkemmin pohdin, totesin, ettei valmiin kauluksen hyödyntäminen taitaisi muutenkaan onnistua, kun käyttäjien kokoero on niin iso. No, jospa tästä oliivinvihreästä saisi vaikka lakin tai jotain tehtyä...
Aikaa valokuvaukseen oli enää kaksi iltaa. Selailin netissä Ottobreen malliaukeamia ja lehdestä 3/09 löytyi lyhythihainen kauluspaita koossa 80. Onneksi samalta kylältä löytyi lehti lainaankin. Alaosaan otin ideaa tästä netin
ohjeesta. Mittailin nukkuvasta Junnusta vähän mittoja, ettei ainakaan pieneksi jäisi. Yhtenä iltana ompelin kaulusta ja lahkeensuita vaille valmiiksi ja tein välisovituksen, joka oli ihan lupaava.
Sitten tuli valmista. Levitin haalarin pihakivetykselle ja katselin, että jaa... Mikähän tästä oikein tuli?! Puku näytti kerrassaan erikoiselle. Hivenen jopa koiran vaatetta muistuttava. Mitä jos tämä onkin ihan epäkelpo?!
Onneksi pelkoni oli kuitenkin väärä. Haalari oli päällä aika hauskan näköinen :) Väljä, ei kiristä eikä purista ja mukavan näköinen erityisesti tuollaisella konttaavalla pikkuisella!
|
Kangas: puuvilla kierrätettyä (Marimekko), resori (Lasten Metsola)
Kaava: Paitaosassa Ottobre 3/2009, haalariosassa vinkkiä täältä.
Muutokset: Aion ensin tehdä kuminauhakujat lahkeisiin, mutta päädyin resoreihin ja ihan hyvä niin. Jos tämä haalari ei miellytä, leikkaan vaatteen paidaksi.
Mitäs tykkäät: Aika kiva! Ei ihan sellainen, mitä visioin, mutta asiansa ajoi :) |
Koska haalari valmistui niin myöhään, ettei sovitus onnistunut ja epäilyksen kalvaessa mieltä päätin pikaisesti surauttaa valmiiksi yhden aikoja sitten leikatun haalarin. Siitä tuli ilman sovitustakin taatusti kiva ;)
|
Kangas: apinafrotee (Majapuu), keltainen joustis (Hannan kangas), resori (Lasten Metsola) ja vetoketju (Ippala)
Kaava: Villikko Ottobre 1/2013
Muutokset: Pitkät resorilahkeet ja hihat lyhyet, lisätty huppu ja eteen vetoketju. Vartalo-osa on leikattu niin, ettei pystysaumoja ole sivuilla taikka takana kuviota rikkomassa.
Kommentit: Tykkään tästä tosi paljon! Kivan slimmi malli! |
Vielä sovituskuvaa pikkuapinasta.
Viikonloppuun mahtui muutakin juhlaa, sillä matkasimme serkkutyttöni rippijuhliin. Olin serkkutytön pikkusiskolle luvannut toukokuussa samistelupaidan meidän Piikan kanssa ja kuinkas muutenkaan kuin viimeiseen iltaanhan se jäi. Serkkuni valitsi kankaaksi Marimekon unikkotrikoon.
|
Kangas: trikoo (Marimekko, Herttoniemen myymälä)
Kaava: Hoops Ottobe 3/2012 koot 116 ja 98
Muutokset: Vasemmanpuoleinen on muuten tehty kaavan mukaan, mutta pidennetty helmaa. Oikeanpuoleisesta pidensin ja levensin helmaa mekko- tai paremminkin ehkä tunikapituuteen.
Kommentit: Tämä kangas on todella kauniin väristä ja ihanan pehmeää! Tykkään! |
Olin ollut aikeissa tehdä kankaasta Piikalle lyhythihaisen yömekon ja kun mekko valmistui nauroin melkein ääneen, että on kyllä ihan liian nätti yövaatteeksi! Tällä Piika sitten edustikin rippijuhlissa ja on sen jälkeen pitänyt kotosalla pari päivää, vaikka äiti oli jo sitä mieltä, että joutaisi pyykkiin.
Mekko istuu mielestäni Piikalle todella kauniisti. Kanttasin toista kertaa ompeluhistoriani aikana samalla kankaalla, kuin mistä vaate oli ja ekaa kertaa kanttasin trikoota käyttäen kääntäjällä. Hivenen harmaita hiuksia tuli kääntäjän kanssa, mutta todella kaunis lopputulos tuli näin! Päädyin tähän uhkarohkeaan kokeiluun, vaikka kiire olikin, sillä mikään resorini ei tuntunut "siltä oikealta".
Loppuun vielä kuva ihanan värisestä kankaasta! Meidän perheemme matkasi mummolaan pohjoiseen. Mukaan ei lähtenyt mitään ommeltavaa, sillä tiesin, etten joutaisi ompeluhommiin soittopuuhien kanssa. Mutta mitä kummaa: ristipistotyön pistin alulle! Se on näppärä mukana kuljetettava muillakin kesän lomareissuilla. Täytyyhän pikkumiehellekin tehdä syntymätaulu...